Tyytyväinen tilaaja vai tuottaja?

Lue:

http://hannuv.wordpress.com/2009/02/09/tyytyvainen-tilaaja-vai-tuottaja/

jatkoa osiolle:

Kaavoituksen tasot ja käsitteet

Levels and abstract of town and country planning

Land use and building
	Land use and building Finland is a sparsely populated country, where landscapes are largely dominated by natural forests and lakes. Settlements are generally concentrated in coastal regions and alongside important lakes and waterways. Oulujoki view and culture Photo: oulujoen reitti.fi Viikki residential district, Helsinki. Photo: Harri Hakaste Built-up areas cover less than three per cent of Finland, but they are home to more than 80% of the population. Most urban areas are relatively small, with fewer than 10,000 inhabitants. Only ten cities have more than 50,000 residents, and even the largest cities are not densely built up by international standards. Population growth has been concentrated in recent years in larger cities, and particularly in the Helsinki Metropolitan Area. Many smaller settlements and rural areas are suffering from depopulation, due to migration to these growth centers. About 30,000 new homes have been built every year in recent years. Some 54% of these homes have been small single-family homes. The present government aims to increase the proportion of single-family homes in the housing stock. The role of the environmental administration Finland’s Environmental Administration develops and controls land use planning and construction throughout Finland. Finland’s 13 regional environment centres additionally control municipal planning and construction within their respective regions. The Finnish Environment Institute (SYKE) conducts research and monitoring related to the built environment. The aims of the Land Use and Building Act In Finland land use, spatial planning and construction are controlled by the Land Use and Building Act, which came into force in 2000. The Land Use and Building Act aims: to organise land use and building to create the basis for high quality living environments, to promote sustainable development, to ensure open planning and participatory processes, to ensure that a wide range of planning expertise is available. 7/16/2007 (Updated) Ministry of the Environment Contact the person in charge Versions Finnish version Swedish versionEnglish version Printable version		Related topics Legislation Land use and building legislation The National Building Code of Finland Permits Permits related to land use and building Publications Competitiveness, well-being and eco-efficiency – Perspectives for spatial structure and land use in Finland Related links Finland in Figures (Statistics Finland) Other link pages: State of the environment Environmental protection Nature conservation Housing Land use and building Living environment and urban structure Land use planning Built heritage and cultural environment International co-operation on spatial planning Regulating construction Sustainability in buildings Approval of construction products Water resources management Research International issues Legislation, permits and forms Business and the environment Publications Information services

		© Copyright Environmental Administration | Website details | Feedback | Contact details

Miten maakaupat tehdään? Alen kertoo

Maakaupat koetaan usein vaikeiksi asioiksi. Niitä ei yleensä tehdä montaa kertaa elämässä. Monet eivät tiedä esimerkiksi, mitä papereita maakauppaa varten tarvitaan ja mistä niitä saa. Maan ostaminen ei kuitenkaan ole niin hankalaa ja monimutkaista kuin usein luullaan. Suomesta löytyvät hyvät kiinteistötietojärjestelmät, joista saa kattavasti hyödyllistä tietoa maakauppaan liittyvistä asioista.

Usein kiinteistökaupat tehdään kiinteistövälittäjän kautta ja silloin kaupat sujuvat tavallisesti mutkitta. Jos mattimeikäläinen haluaa tehdä kaupat itse, apua saa esimerkiksi Maanmittaustoimistoista.
- Maanmittauslaitoksella on kattava asiakaspalveluverkosto koko maassa 36 paikkakunnalla. Lisäksi Maanmittauslaitoksen nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa aiheesta, neuvoo Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta kartoittaja Kati Alen.
- Itse maakaupan voi tehdä missä tahansa paikassa. Kaupan teko vaatii myös kaupan vahvistajan ja tarvittavat asiakirjat. Sen kummempia kaupan teon yhteydessä ei tarvita, toteaa Alen.

Ostettavaan kiinteistöön voi kohdistua rasitteita ja oikeuksia

Maata ostettaessa tulee kuitenkin huomioida monta asiaa. Ostajan on selvitettävä alueen kaavoitustilanne ja rakennusoikeudet. Ostajan täytyy maksaa myös kiinteistövero maakauppojen yhteydessä. Tiedon rakennusoikeuksista kaupunkialueilla sijaitsevista kiinteistöistä ja tonteista saa kaupungilta ja kunnissa puolestaan kunnalta. Lisäksi ostajan on hyvä tietää erilaiset rasitteet ja oikeudet. Erilaisia maarasitteita voivat olla esimerkiksi naapurin käyttöoikeus tontin kautta kulkevaan tieosuuteen tai tontilla sijaitsevaan kaivoon.
- Maakaupan tekijän on myös hyvä tietää, onko hänellä tai jollain toisella oikeuksia yhteisiin alueisiin kuten esimerkiksi kalastukseen liittyviin vesialueisiin. Jos kyseessä on puolestaan metsämaakauppa, niin mahdolliset metsänhoitoasiat ja niihin liittyvä tietous kannattaa selvittää myös ajoissa, selvittää Alen.
- Maanhankintalupaa ei enää nykyisin EU-lainsäädännön vuoksi tarvita maakaupoissa, Alen lisää.

Kiinteistön uuden omistajan on haettava lainhuuto

Määräalan eli kiinteistön osan ostamisen yhteydessä on tehtävä myös lainhuuto, joka haetaan paikalliselta käräjäoikeudelta kuuden kuukauden sisällä tapahtuneesta kaupasta. Ennen lainhuudon hakemista on maksettava varainsiirtovero, joka on nykyisin neljä prosenttia kauppahinnasta.
- Lainhuuto on menettely, jossa kiinteistön tai sen osan uusi omistaja merkitään julkiseen rekisteriin. Käytännössä lainhuudatuksessa tarkistetaan kiinteistön tai sen osan luovutuksen pätevyys, sanoo Alen.

Toteutuneiden kiinteistökauppojen rekisteri auttaa hintojen vertailussa

Maan ja kiinteistöjen hinnoista voi tehdä nykyisin helposti vertailuja. Esimerkiksi Maanmittauslaitos pitää yllä rekisteriä toteutuneista kiinteistökaupoista. Rekisteri on julkista tietoa.
- Rekisterin avulla voi tehdä yksilöityjä hakuja, oli sitten ostamassa tai myymässä kiinteistöä. Hakuun voi määritellä haluamansa kriteerit. Rekisteristä voi etsiä tietoa vaikkapa rakentamattomista tonteista. Sieltä saa yksilöidysti esille vastaavantyyppiset kaupat, kertoo Alen.

Sähkön hinta 2008

Tässä jutussa puolustetaan Kollajaa, sen alkuperäisyyttä mutta ei vesitetä mahdollisen vesivoiman hyvää tarkoitusta turvallisimpana energianlähdemuotona Suomelle ja Suomen kansalle. Etsitään ideoita kuinka omat moottorit pyörisivät sähköverkkoon tuottaen.

SÄHKÖVAIHTOEHTO1:
Jos saisin aggregaatilla ts generaattorilla tuotettua yhden polttoainelitran avulla sähköä, maksaa kilowattitunnin määrä energiaa 30 senttiä. Yksi kilowattitunti vastaa noin tunnin ajan lämmityssähköä yhteen normaalin kokoiseen asuinhuoneeseen tunnin ajan lauhalla ilmalla.Sähkölaitos myy energiaa noin 4 senttiä/kilowattitunti ja lisäksi tulee hiukan korkeampi siirtomaksu eli yhteensä noin 9 senttiä/kilowattitunti.Hinta sähkölaitokselta on melkein neljä kertaa halvempi kuin itse tuotettuna.

Sähkön hintaa voitaisiin korottaa suoraan 100 % eli kaksinkertaiseksi, jolloin maksaisimme sähköstä 18 senttiä/kilowattitunti!

Vieläkin sähköä saisi sähkölaitoksen kautta melkein puolet halvemmalla kuin itse polttoaineella tehtynä.
Tässä kohtaa sähkön tuottamiseen käytettiin vain bensiinikäyttöistä generaattoria, jonka aiheuttamat kulut ovat joka suunnasta ajateltuna todellisimpia eri vaihtoehdoista.Bensiinikäyttöisten generaattoreiden hyötysuhde pitäisi lähes kymmenkertaistaa, jotta päästäisiin kannattavampaan tuotantoon kuin esim vesivoimalla generaattoreiden pyörittäminen kun välikätenä olisivat nuo sähkölaitokset. Epäilen, ettei tähän päästä muillakaan kotitarvepolttoaineilla.Jä ymmärrettänehän jos sähkölaitos asentaa itselleen uuden turbiini-generaattorin, saa se halpaa energiaa tingatulla polttoaineella, valtavalla määrällä (johtaa hyvään hyötysuhteeseen) ja valtion tukemalla toiminnalla (joka taas johtaa siihen , että kansalaiset täällä saavat halvemmalla sähköä täällä pohjolassa kuin nyrkkipajojen kautta).

Itse tekisin järjestelmän, joka käyttäisi generaattoria vesivoiman tavoin, vaikkapa alipaineella kalliossa ns. diffuusiotekniikalla, jossa kuuma öljy olisi yhtenä tekijänä, ja hiilidioksidia palautettaisiin öljyn mukana takaisin maaperään, josta maaöljy on otettukin. Tämä muodostuisi ilmastonmuutoksen pelastajaksi ja pysäyttäjäksi. Öljyn mukaan voidaan diffusioida kaikenlaiset kaasut, joiden syttymislämpötila on yli 300 astetta. Siis varmuudella kaikki kasvihuonekaasut, radon ja muut jalokaasut. Tuulivoima toimisi vaakatuulen lakattuakin pystysuorissa tuulitunneleissa, joiden voimanlähteenä olisi kalliossa sijaitsevat diffuusiovoimalat (poislukien polttokennot).

SÄHKÖVAIHTOEHTO2:
Sähkölaitoksen tuottaessa sähköä vesivoimalla voi sähkölaitos hankkia ns. polttoaine-kilowattitunnin neljällä sentillä, eikä siirtokustannuksia ole. Toisinsanoen vesivoima-sähkölaitos saa polttoainelitran todella halvalla siis neljällä sentillä muunnettuna vesivoima polttoainevoimaksi.

Me kuluttajat joudumme maksamaan taas generaattorin polttoainelitrasta euron ja 30 senttiä (kilowattitunnista noin 30 senttiä).

Kuluttajaa ei siis voida mitenkään syyllistää nyt sähkön hintaa nostettaessa eikä tulevaisuudessakaan niin kuin Matti Nikkilä Kalevan mielipidekirjoituksessa 12.10.2007 tunnustaa tapahtuneen.

Toivoisi sähkölaitoksien informoivan kuluttajia siitä kuinka edullista vesivoimalla tuotettu sähkö on.
Vastustan itse vesivoiman tuottamista sellaisista paikoista, joissa kosket virtaavat ja joissa alkuperäiset kalakannat ovat vaarassa tuhoutua.

Toivoisin kuluttajilta ymmärrystä. Suomi, kylmä maa talvella, tarvitsee halvan (sähkö?)energian ja Kollajan välttämätöntä tulemista. Onkohan Kollajan alueella paljon puroja, joissa asustaa alkuperäistä sitä pientä taimenta tai nieriää? Kollajaa arvokkaampiakin alueita on jo peruuttamattomasti tuhoutunut. Pidetään näitä Kollajan ja Rokuan suomaisia kauniita alueita erityisarvossaan. Näitä kaarteita ei löydetä mistään muualta maailmasta.

katso kuvaa ja klikkaa:

http://www.kaleva.fi/plus/juttu709128_page0.htm (alkuperäinen juttusivu)
Sanon vielä sen, että hyviä lähimmäisen tekoja olisi mahdollista tuottaa kotimaisen ilmaisen polttopuun lahjoituksina suomalaisille lapsiperheille. Pitäisi olla isoja ketjuja tai rinkejä, jotka saisivat risukot kuriin ja perheet saisivat haketta ja polttopuuta tulevan kylmän talven varalle.

Yksityiset kotitaloudetkin energian toimittajiksi

Tänä vuonna 2008 on EU:n komissiosta tulossa uusi direktiivi, jolla ohjataan yksityisetkin kotitaloudet mukaan energian tuottajiksi.

Tähän kohtaan haluan kiinnittää huomiota ja siihen miten saadaan hyvää hyötysuhdetta käyttäviä energiantuottajia yksityisiin kotitalouksiin. Miten liityttäisiin valtakunnan sähköverkkoon niin, että voidaan syöttää sinne energiaa ja saada korvausta siitä?

Lue Kalle Isokallion kirjoitus syksyn 2007 Iltalehdestä.

Vesiosuuskunnan perustaminen tai lopettaminen kyläyhteisössä

Lue ohjeet osoitteesta:

http://pelikone.dyndns.org/URL-path/dokumentit_ulos/ymp.jarjestelmat/yhteisjarjestelmat.html
tai
http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kestava_saaristo/yhteisjarjestelmat.htm

Ihmisen jäljet tummentavat Perämeren – Perämeri Life

Kiitos Anu Keräselle hyvin ymmärrettävästä 1.7.2007 ilmestyneestä viikko-kalevan kirjoituksesta aiheesta “myrsky uhkaa kotisatamaa” ja “ihmisen jäljet tummentavat Perämeren”.

“Hyvän kirjan aihe“.

Välittäkää kiitokset Tiiron perheelle myös. Kokemus ja tuntemus ovat valttikortteja vesistöseurannassa.

Käsitelkää lisää Perämeri-projekteja, miten voitaisiin vaikuttaa Itämeren puhtauteen Perämeri-projekteilla. Ihmisen toiminta muuttaa luontoa aina. Mikä on ihmisen oikeus ja velvollisuus luonnossa, kysytään (kansalaisaktiivisuus).

Valottakaa lisää asiaa kasvattamalla palstakokoa jutun aiheesta “Perämeren vedenlaatuun vaikuttavia tekijöitä”.

Paras viikkokalevan juttu tähän mennessä!

(Olen tällä hetkellä keräämässä tietoa saksalaisten nousupaikoista pohjanlahden saariin juuri ennen “Lapin Sotaa”. Vedenalaiset historialliset jäämistöt kiinnostavat. “Paljastuksia” terv. nim.”100 ruusua”, “100 ja 100 neilikkaa kullekkin” puhtaasta Perämerestä).

• OSA1 Perämeren erityispiirteet
• OSA2 Perämeren kuormitus ja paineet
• OSA3 “Ympäristöongelmien tunnistaminen”
• OSA4 Kohti yhdennettyä seurantaa
• OSA5 Kestävän kehityksen tavoitteet ja painopistealueet
• Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015
• Santapankki on pieni keidas Perämeressä

Asiaa rakennusprojekteista, miten voidaan säästää, mitä valintoja kannattaa tehdä! AJANKOHTAINEN!

Valitse
Rakentamistapa:
Tontin hankinta:
Palveluiden käyttäminen:

Eri energiamuodot: Kannattaako ajatella kotimaiseen lämmön ja sähköntuotantoon varaukset: lisäkustannus vain noin 1000 ekeä!
Kaukolämpöputki valmiiksi maahan; Voit jatkossa hyödyntää sen avulla kotimaisen kanssa aurinko- maa- ja/tai ilma-lämpöä.

Ilmalämpöpumpun hinta asennuksineen alle 1000 ekeä… Nestekiertoisen ilmalämpöpumpun hinta tulevaisuudessa alle 1000 ekeä!

Hyödynnetään diffuusio- ja absorptiotekniikan tuoma lämpöhyöty samanaikaisesti! ENERGIARATKAISU©.
Ajattele samalla ilmastonmuutosta! ILMASTORATKAISU©.

Siis kaikki neste-, höyrystymis- ja kotimainen energia yhteen pakettiin.

Sähköstä pelletiksi:
Lämmitysöljystä pelletiksi:
Oma sähköntuotanto HOT!: Saat kotimaiset energiamuodot käyttöösi sähkökatkoksenkin aikana!

Myöskin kerrotaan mahdollisuuksista Ilmaisiin tekstiviesteihin ja ilmaisiin säätietoihin netin kautta, joita voidaan käyttää talkooapulaisten hankkimisessa sekä ettei apuväki joutuisi työskentelemään vesisateessa.

Ilmaiset tekstiviestit: http://pelikone.dyndns.org/URL-path/juhon%20kauppa/tekstiviestit/tekstarit.html
Katso sää: sää (simuloitu) foreca (ilmainen login):

Saadaan samalla oikeita harrastuksia tietokonepelien sijaan ja tietokone tuottamaan säästöjä!…

Sandraa haetaan vst. Oulujoen kunnan Lions CLUB

Jos olisin nainen, ottaisin kaikkien leijonien harjaksista kiinni ja laittaisin heidät puuhaamaan yhteisen edun asialle. Oulujoen UUSI KUNTA olisi valtava ponnistus eteenpäin yhteisen demokratian nimissä. Täälläkin on puute toimijoista.

Leijonissa tunnetaan jo katupartioista tuttu SANDRA. Seutukunnassa toimii meille kaikille tuttu nainen. Hänen avullaan nuoret saavat itselleen tarpeellista ja tehokasta auttajaa ongelmatilanteisiinsa ja myös tärkeämpään: Uusia mahdollisuuksia, tekemistä.

Kastellin, Madekosken, Pikkaralan ja Muhoksen kunnan rajan välillä ei ole tarpeeksi palveluja. Te Leijonat, en tiedä, suositteko niitä paikallisena. Uskon, että Teillä on intressit “pehmeiden arvojen” kohottamiseen, julkisten kulkuneuvojen käyttämiseen ja läheisten palvelujen tuottamiseen ja käyttämiseen. Avullanne ehkä löytäisimme oikean toimijan tehtävään.

• Painotan aina, ettei viranomaisvastuuta ole, siksi kansalaisaktiivisuus onkin suotavaa.

Sandra olisi henkilö, joka saisi toimillaan palvelut toimimaan. Hän saisi aikaan prosesseja, joilla Oulujoen palvelut saataisiin toimimaan.

• Kartanotoiminta takaisin; Hevostyöaikaan Oulujoen kunnan alueella oli renkejä töissä Kastellin kartanoissa, siitäkö Kastellin linnankin nimi? Kastellista Tuohinonojan vartta pitkin viinaa viemään Kastellin Linnaan! Kivikasat merkkeinä reitistä!
• Linja-autovuorot toimimaan paremmin; Enemmän kuin kaksi vuoroa vuorokauden aikana.
• Nuorisotoimintaa Madekoskelta Laitasaareen asti.
• IKIOMA OULUJOKI-lehti; Oulu-Kajaani
• Kulkuyhteydet toimimaan painottaen vaihtoehtoisten kulkuvälineiden etsimistä.
• Valtateiden ja pyöräteiden korjaukset, kelkkareitit ja pyörätiet rannoilta linjaukseen.
• OMA RADIO-palvelu.
• OMAT TV-lähetykset.
• INFORMAATIO-keskus, kytkennät, Juttu-tupa ym.

Toimisit kuvatulla alueella meidän kaikkien parhaaksi. Kyseisellä alueella on alue, joka on ensisijainen ja ajankohtainen käsiteltävä niin, että siitä tulee paikallisesti hallittava. Katso kuva (pdf) ja venelaiturien siirrot; tulevan riidan aihe: kartta-kaavakartalle-tehdyt-muutokset2632007.pdf

Oulujoen kunta takaisin – valituksia jo 78 – muistutuksia jo 547

Maanomistajilta on tullut valituksia Oulun hallinto-oikeudelle Oulujokivarren suunnitteilla olevaan osayleiskaavan osalta, joka aiotaan nuijia hyväksytyksi Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.3.2007. Asialla on kiire, emme ole varmoja, saadaanko kaava uudelleen käsittelyyn.

Maanomistajat valittavat seuraavaa:

1. Oulun Pikkaralassa Sutelankankaan (Sutelankarin) kohdalla olevalle karikolle rakennettavaa kaupungin venelaituria vaaditaan siirrettäväksi ylöspäin.
2. Pyöräteistä on tullut erinäisiä valituksia ja pyöräteitä ollaan vaatimassa siirrettäväksi eri paikkoihin.

Valitukset tulee osoittaa Oulun hallinto-oikeudelle osoitteeseen Isokatu 4, PL 189, 90101 Oulu, syntyy käsittely, joilla edm. kohtien kiistat ratkaistaneen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Valitukset on tehty eri maanomistajien toimesta nimikkeellä laillisuusvalitus. Valituksien perusteena ovat maanomistajien neuvottelusopimusvaatimukset sekä ympäristöä ja rakentamista koskevat kiistat, jotka heikentävät maanomistajien mahdollisuutta vaikuttaa ympäristönsä hyvinvointiin, johon lukeutuu lisäksi alueella jo asuvien maanomistajien poikkeusluvilla haketut ja haettavat rakennusluvat oikean yhdyskuntarakenteen säilymiseksi alueella.

Omistan vakituisen asunnon alueella. Vetoan maanrakennuslakiin 39§§ (sisältövaatimukset) Oulujokivarren osayleiskaavaa suunniteltaessa. Muistutan mieleen myös Euroopan Komission antamaan tiedon saannin vapaus-lauseeseen (ympäristöasioita koskevan tiedon jakaminen kansalaisille edistää ympäristöongelmien huomioimista, kansalaisten valistunutta ja tehokasta osallistumista yhteiseen päätöksentekoon ja demokraattiseen valvontaan). Komision näkemyksen mukaan voin tämän säädöksen ansiosta osallistua merkittävällä tavalla ympäristönsuojeluun.
Suomen ympäristönsuojelulaki ei vaadi viranomaisvelvoitetta huolehtia kansalaisen tiedonsaannista saatikka velvoitetta toimia jonkin asian osalta. YSL perustuu suosituksiin, jota viranomaiset paikallisella tasollakin toteuttavat. Valitusoikeuskin on ulotettu vain rekisteröityihin yhdistyksiin ja säätiöihin ainoastaan. Kansalaisaktiivisuus on tulevaisuuden haaste ja onkin suotavaa toimittaessa ympäristön puolesta. Tässä tapauksessa alueen asukkaalla on kaavan osalta valitusoikeus, jota nautin (MRL 1§§). Myöskin valitusoikeus täyttyy jo sellaisenaan kuulemismenettelyn ja huomattavien maisemamuutosten ansiosta.

Oulujokivarren alueella ei ole olemassa voimassa olevaa lakia ja asetusta korjausrakentamiseen jo suojeltujen rakennusten osalta, on annettu laittomia (rakentamis)toimenpidekieltoja alueella vaikka rakennuslupia voidaan myöntää voimassa olevan maanrakennuslain mukaan jo ennen kaavan hyväksymispäätöstä. Myöskään ei ole olemassa lakia, joka suojelisi(estäisi) erinäisiä toimenpiteitä maatalousalueella. Tulevaan Oulujokivarren osayleiskaavaan vaikuttavat tekijät rasittavat kohtuuttomasti maatalousalueen rantoja, metsiä ja peltoja.

Valitan seuraavaa:

1. Vaaditaan koko venelaiturisuunnitelmaa pois arvokkaasta Sutelankarista. Alueella on valtavat suojeluarvot ja Akanvirrassa (alapuolella) suotuisat kutupaikat pöllyävän hiekan ansiosta. Karin yläpuolella ns. “ottipaikoissa” ovat parhaat kalojen levähdyspaikat (suvannot nousukkaille). Nämä paikat jäisivät suunnitelmissa venelaitureiden alle. Venelaitureiden siirto ylemmäs valituksen aiheuttamaan uuteen kaavailtuun paikkaan vaarantaisi suvantopaikat melusaasteella ja muilla sijoitusongelmilla. Oulun kaupungin kaavailema uudisasutus tulee kärsimään ympäröivästä meluhaitasta. YSL 17§§ (naapuruussuhdelaki, jatkuva meluhaitta) Laki estää rakentamisen tuollaisenaan ja antaa valitusoikeuden. Myös on olemassa laki valitusoikeudesta jos kyseessä on maisemamuutokset. YSL 41§§ (luonnonsuojelun vaatimat toimenpiteet) ja YSL 42§§ (kohtuuttoman rasituksen ilmeneminen) estää venelaitureiden rakentamisen ko. paikkaan. Tiedottaminen välillisistä tekijöistä puutteellista MRL 1§§. Ajan tasalla olevan ympäristövaikutusten arvioinnin puuttuminen antaa valitusoikeuden (edellinen YVA puutteellinen). Vetoan MRL 39§§ (kohtaan sisältövaatimukset).
2. YVA-menettelyä vaaditaan uudelleen suoritettavaksi jokivarsimaisema-alueen arvojen määrittämisessä. Venelaitureita vaaditaan rakennettavaksi vain Pikkaralan vastakkaisille lossirannoille vaadittavan uuden YVA:n mukaisesti.
3. Jussinahon kohdalla pyörätien rakentaminen Jussinahontietä pitkin on laitonta. Jussinahontielle ei ole tehty tietoimitusta, eikä näin ollen “nimetöntä” tietä voi käyttää uudisrakentamista ajatellen eikä ohjaamaan pyörätietä sitä pitkin. Pyörätie haittaa kaupungin kaavailemalle rakennuspaikalle rakentamista. Pyörätietä vaaditaan siirrettäväksi toiseen paikkaan. Lisäksi kaavailtu rakennus Jussinahontiellä rasittaa osaksi alle jäävää suojeltavaa haavikkoa. Vieressä kulkee valtatie, jota ollaan suunnittelemassa vuosikymmenen vaihtuessa nelikaistaiseksi valtatieksi. Seutukunnallinen yleisviemäri uusine liittymineen rikkoo haavikon. Tällä hetkellä heti haavikon takana metsätyökoneet ovat kaatamassa Jussinahon aarniomaista kuusimetsää (27 ha), joka on huuhkajien pesimäpaikkaa. Kaavailtua rakennuksen paikkaa haavikon päältä vaaditaan poistettavaksi. Jussinahon kuusikko vaaditaan suojeltavaksi huuhkajien tähden. Kaupungin suunnittelema palvelukeskus vaaditaan siirrettäväksi pois kyseessä olevasta Jussinahosta toiseen paikkaan. Jussinaho on Oulun yliopiston tutkimuskohde Hangaskankaan lisäksi. Myös museovirasto on tutkinut Jussinahoa ja sen lähteitä. Nyt ei ole voimassa olevaa suojelua.
4. Huuhkajia Jussinahossa vaaditaan suojeltaviksi. Jussinahossa on elokuulla 2006 nähty neljä huuhkajaa. Todennäköisesti useampi oli poikanen on kiljumisäänten perusteella.
5. Oulun Pikkaralaan on myönnetty ympäristöviraston toimesta lisää soranottolupia, joista osa pitää saada tarkastelun alaiseksi. Jokivarsimaisema-alue (piirretyn jokivarsimaisema-alueen viiva kartassa) on virheellisessä paikassa viimeisessä suoritetussa YVA-suunnitelmassa (vanhentunut), eikä näin ollen ole voimassa. Soranottoluvat ovat voimassa. Emme ole yrityksistä huolimatta voineet valittaa valitusoikeuden osoittamisessa seutukaavaliitolle. Heitä on kirjallisesti informoitu valituksella virheellisestä jokivarsimaisema-alueesta Pikkaralan (KAHI 1 soranottopaikka)kohdalta. Vastinetta emme ole saaneet. Toimin silloin kyläläisten asiamiehenä vuoteen 1999 vaimoni ollessa Pikkaralan kylätoimikunnassa. Jokivarsimaiseman-alueen virheellistä merkintää YVA-suunnitelmassa vaaditaan korjattavaksi KAHI 1:n yli niin, että vieressä oleva museoviraston tutkimuksessa oleva kohteet KAHI1 ja Halosenmutka saadaan mukaan arvokkaaseen jokivarsimaisema-alueeseen.
6. Vaadin valvontaa ja tarkistusta Oulujokivarren asukkaiden rakennuslupien myöntämiselle niin, että rakennuslupahakemuksia myös käsitellään jo ennenkuin kaavaa on edes hyväksytty. Tähän vaaditaan vastausta Oulun hallinto-oikeudelta.
7. Vaadin toimenpidekieltoa uusien rakennusten rakentamiseen alueelle kaavan hyväksymisen ajaksi. Kielto ei kuitenkaan koskisi rakennuslupien myöntämistä alueelle.

• Valituksen etenemiseksi joudun siis tutustumaan MRL:ään tarkemmin ja siihen 39 §§:ään ja jotta osaisin perustella kaavaprosessin puutteita paremmin.
• Pyydän kunnioittaen Oulun hallinto-oikeutta tutkimaan edm. epäkohdat ja tarkistamaan yleiskaavan sisältötavoitteiden toteutuminen alueen rakentamisen, välillisten vaikutusten toimet ja tapahtumat yleiskaavaa suunniteltaessa Oulujoelle.